Eletään elokuuta 1928. Werner ja Valter Greiser ovat lähdössä pienestä maalaiskylästä Bad Aiblingista Berliiniin opiskelemaan. Isän varoitukset korvassa kaikuen he astuvat junaan ja lähtevät näkemään ja kokemaan suurta kaupunkia ja elämysten täyttämää maailmaa. Kuhisevassa Berliinissä veljekset tempautuvat nopeasti kovassa nousussa olevan kansallissosialistisen puolueen toimintaan mukaan. Älykäs ja akateemiseen uraan tähtäävä Werner vastustelee ensin mutta pian huomaa tekevänsä töitä puolueen lehdelle ja itse valtakunnan propagandisti Goebbelsille, jonka oikea käsi hänestä tulee. Äkkipikainen ja käytännöllinen Valter sen sijaan lähtee mukaan SA-miehiin ja sitten SS-joukkoihin, ensiksi käyttämään nyrkkejään ja myöhemmin piiritettyyn Stalingradiin taistelemaan hengestään. Veljesten taustalla kulkee dadaistisen opportunistin Ludvigsenin tarina, jossa hän osaa keksiä itsensä uudelleen natsismin rautasaappaiden polkiessa ensin Saksaa ja sitten koko Eurooppaa alleen. Sampo Terhon toinen romaani on historiallisesti tarkka ja poliittiseksi trilleriksi yltyvä kertomus siitä, kuinka tavalliset saksalaiset saatiin tukemaan natsismin vihaa, valehtelua ja väkivaltaa. Juuri nyt se on ajankohtaisempi ja tarpeellisempi romaani kuin uskommekaan. Kuvatessaan vuosien 1928–1943 Saksaa Terho ei unohda inhimillistä näkökulmaa, sillä meidän on kyettävä ymmärtämään myös asioita, joita emme voi hyväksyä. Terhon ensimmäinen romaani oli hyvän vastaanoton saanut Olev Roosin kyynelet, joka kertoi elämästä neuvosto-Virossa.